Merja Laaksonen: Linnanneito (levyarvostelu)

Merja Laaksonen
Linnanneito
HUMBLECD20, 2006
http://www.humblehouserecords.com/



Merja Laaksosen edellinen CD-levy Hetken juhlaa (Columbia 32 477820-10) ilmestyi vuonna 1994 ja se, kuten tämä uusi Linnanneitokaan, ei edusta gospelmusiikkia. Haluan kuitenkin arvostella uuden levyn blogissani, koska Merja on entinen gospelmuusikko ja vieläkin ajoittain esiintyy gospeltilaisuuksissa.

Linnanneito kuulostaa tunnelmiensa puolesta aika samalta kuin edellinenkin levy: tähti- ja yöromantiikkaa riittää ja mukana on monta rakkauslaulua. Kaikki laulut yhtä lukuunottamatta ovat Merjan puolison Pekka Laaksosen säveltämiä. Laaksosten monilta aiemmilta albumeilta tuttu Seppo Koivisto on tuottanut ja osittain myös äänittänyt levyn. Hän soittaa monia instrumentteja ja on säveltänyt viimeisen laulun, jota käsittelen alempana.

Levy alkaa sadunomaisella Linnanneito-balladilla, jossa neito laulaa kitaraa soittavalle trubaduurilleen. Tyylikäs kansitaide Merjan hienoine pukuineen Vanajanlinnan miljöössä liittyy nimenomaan tähän nimikappaleeseen. Kauniita kuvia olisi katsellut enemmänkin! Seuraava laulu Frakin napit taitaa olla levyn ainoa surumielinen kappale Jobinpostin ohella - kumpikin kertoo päättyneestä rakkaustarinasta. Kultainen sydän on hyvin tutunoloinen, tarttuva menobiisi, ts. muistuttaa edellisen levyn hittejä. Jatsahtavasta Kyllä haitariin mahtuu –laulusta huokuu Pekan vanhojen iskelmämestarien kunnioitus ja sen sanoissa viitataankin moneen suomalaiseen iskelmään Äänisen aalloista Vanhaan veräjään.

Hiukan hippi soi bossa novan tahdissa ja laulaja muistelee ehkä siskoaan tai veljeään ja entisiä aikoja, ei tosin kovin vanhoja, koska lauletaan Madonnasta. Ja tuo edellä mainittu Jobinposti on ladattu niin täyteen kuluneita kuvia tyyliin tuulentupa, olla raiteiltaan, pompotella pallona ja painaa villaisella, että se lienee jo tarkoituksellista. Ylipäätään Pekan riimittely on tälläkin levyllä kahtalaista, joko ennalta arvattavaa tai sitten aivan yllättävää (rämpimikseen – lämpimikseen, kun se minut listi – olet minulle Punainen Risti).

Huomasin, että Balsamia–niminen kappale on sekä tällä uudella että Laaksosten vuonna 1992 ilmestyneellä Minkä tähden –albumilla. Yllätyin, kun kuuntelin molemmat versiot peräkkäin. Kummassakin lauletaan ensimmäisen säkeistön alussa näin:

Näiden maanteiden laidoilla saavat
kulkijat ikiomat haavat
ja jotta ne menisi arpeen
siihen oikea salva on tarpeen.

Laulut jatkuvat samoilla sanoilla. Kertosäkeistössä lauletaan mm.

Se on balsamia, mitä tuot
kun sä katseesi minuun luot.

Laulut eroavat vasta viimeisessä säkeistössä. Uusi versio:

Maasta nousee toivon siemen,
ja se puuksi kasvaa saa,
löydän Hyväntoivonniemen
umpikujani aukeaa.

Vastaava kohta vanhasta versiosta:

Olet laupias Samariasta
jossain tienoilla Nasaretin,
sinä tartut minua hihasta,
sinä rakennat lasaretin.

Taiteilijat ovat siis kierrättäneet vanhan hengellisen hittibiisinsä uudelleen ja sovittaneet sen tavallisen iskelmälevyn ilmapiiriin. En moiti heitä siitä. Toivoisin kumminkin, että myös gospellauluja vielä syntyisi – ja ehkä niitä syntyykin.

Levyn kuulaassa ja hyvin kauniissa päätöskappaleessa Vain sinä jäät Merja laulaa Seppo Koiviston pianosäestyksellä seuraavilla sanoilla, jotka puhuttelevat tarkkavaista kuulijaa:

Kun yksi lyhty yössä näin vielä loistaa,
en enempää taida tarvitakaan
kun yksi uskollinen näin hiljaa toistaa
nuo sanat taas, joita kaipaan vaan.

(kerto)
Toiset lähtevät pois, vain sinä jäät
muut eivät tunteneet mua.
Toiset eivät mua nää kuin sinä näät
en aio unohtaa sua.

Linnanneito on paria tummempaa raitaa lukuunottamatta toiveikas ja hyväntuulinen levy, joka on sovitettu ja esitetty taitavasti. Pekan sanoitukset ja sävelet sekä Merjan omintakeinen lauluääni tekevät siitä nautittavan. Yksityiskohtia myöten viimeisteltyä Timo Luomasen kansitaidetta olisi vielä mukavampi katsella, jos laulujen painetut tekstit olisivat isompia.


Muita kirjoituksia Merja ja Pekka Laaksosesta

Susanna Lähdekorpi: Musiikkibisneksen raju pyöritys pisti vetämään henkeä 12 vuotta, Hämeen Sanomat 15.12.2006 (kirjoitus Merja Laaksosesta)

Juha Kaarsalo: Pekka Laaksonen säveltää ja sanoittaa maaseudun rauhassa, SELVIS 3/2003